perjantai 29. tammikuuta 2010

Äiti on AINA poissa

Ei meillä. Minä olen yleensä aina Emilian kanssa; aamusta iltaan, viikon jokaisena päivänä.
Siitä huolimatta olen onnistunut olemaan aina kriittisellä hetkellä
väärässä paikassa väärään aikaan.

Toukokuussa olin kolmisen tuntia Raisiossa,
Emilia kääntyi ensimmäisen kerran mahalta selälleen

Elokuussa olin muutaman päivän reissulla Barcelonassa,

Emilia otti ensimmäiset konttausaskeleet ja nousi tukea vasten seisomaan

Nyt jokin aika sitten Emilia oli vanhemmillani hoidossa yhden päivän,
minä siivosin ja kokosin telineitä tulevassa kaupassani.
Emilia otti ensiaskeleet

Jotenkin ihmeellistä, kun en tosiaan paljoa ole poissa
ja silti kaikki tapahtuu poissaollessani

Tässä kuitenkin pari päivää sitten otettu kuvasarja kävelevästä tytöstä
Todistus siitä, että minäkin olen ollut paikalla ;o)
Tuon Espritin mekon ostin joskus keväällä. Mitään muita kokoja ei ollut jäljellä kuin 74.
Nyt vasta löysin laatikoista, olin jo unohtanut sen olemassaolon.

Nätti mekko, mutta ensimmäistä kertaa päällä ja Emilia jostain löysi tussin..
Loppu onkin sitten historiaa...



sunnuntai 24. tammikuuta 2010

Pulkkailua ja haalariongelmaa

Tänään pistin Kasperin Emilian kanssa meidän pihalle pulkkailemaan,
että sain imuroitua. Emilia, kun levittää leluja sitä mukaa, kun saan itse
kerättyä sekä pelkää imuria, niin näin se siivoaminen on helpompaa.

Menin sitten itse perään ja otin muutaman kuvan meidän pihalta.

Aikaisemmin en ollut huomannut mitään "ongelmaa" haalarissa, koska Emilia ei ole
aikaisemmin ulkona liikkunut, vaan istunut tai nukkunut vaunuissa.
Mutta Cupcaken viime vuoden malli on harteista todella leveä ja iso.
Tai sitten Emilia ei ole tarpeeksi harteikas ;o)

Niin tai näin.. Haalari on siis yläosastaan todella iso. Käsiä saa etsiä vaikka kuinka
syvältä. Jos haluaa, että kädet tulevat hihoista ulos, niin hihat ovat kyllä aika rutussa.

Lahkeet toisaalta ovat aika lyhyet. Malli on toki vauvamalli, mutta siitä huolimatta,
kun ottaa syliin tai esim nostaa valuneen tytön pulkassa paremmin
istumaan, niin lahkeet nousevat eivätkä enää mene kenkien päälle.

Nilkat paljaana ja lunta kengänsuista sisään.

Haalari on kyllä tosi nätti ja siihen olen erittäin tyytyväinen,
mutta tällaista pientä käyttöepämukavuutta on meillä ilmennyt.

Kaikesta huolimatta ulkoiltiin väsymykseen (ja siitä seuranneeseen kiukkuun) saakka

Ja sen jälkeen uni maittikin

torstai 21. tammikuuta 2010

Neidin lempparit

Tai äidin lemppareita nämä oikeastaan ovat
Paljon käytettyjä,
muut vaatteet jää hintalaput kiinni tankoon roikkumaan

Jostain vaatteista vaan tulee sellaisia "aina pakko saada päälle",
vaikka ei edes kaupassa ehkä näyttänytkään niin kivalta.
Jotkut vaatteet taas kaupassa näyttää vallattoman ihanilta,

mutta sitten jostain syystä ei sovikaan lapselle tai ei hänen
päällään näytä niin kivalta kuin odotti.

Nämä on meillä sellaisia paljon pidettyjä ja innolla pyykättyjä :o)



Mekko Elle ja lappuhaalarit BombiBitt

Benettonin poolopaita "reikäneulosta" ja villainen mekko Janie&Jack.comista

Trikoiset haalarihousut BombiBitt. Mustaa & hopeaa

Kenzon kangashousut, Viime kesän tuliaisia Barcelonasta

Poolopaitoja. Näitä meillä on vaikka missä värissä, palloilla ja ilman. Tässä pieni osa.
Muut pyykissä tai muuten vaan teillä tietämättömillä
Nämä olen itse tehnyt :o) Pehmeää ribbineulosta

Sama Benettonin poolo ja Phister & Philinan mekko

Mekko IKKS

Kuten myös tämä mekko IKKS

Neulepuku Cupcake

Huppari DKNY, vähän alkaa olemaan jo pieni. Viimeisiä hetkiä elellään tämän kanssa.
Housut Red Sound. Ovat monesti puhtaammat kuin nyt tässä kuvassa


Gantin huppari myöskin Barcelonan tuliaisia. En yleensä pidä isoista logoista/teksteistä, mutta tässä on niin herkulliset värit. Ja nuo kirjaimet on ihanan karvaista froteeta

Näiden käyttöä me odotellaan. Kerran ollut jalassa, mutta ei Emilia vielä kävele ja vähän isotkin nämä ovat. Varmasti kyllä saadaan käyttöön tänä talvena ja keväänä. Clarks

Kohta alkaa kaikki käydä pieneksi. Ei ole pitkään aikaan tullut shoppailtua mitään.
Innokkaasti odotan koska ensimmäiset vaatteet saapuvat kauppaani ja saadaan itsellekin
kaikkea ihanaa. Uudet lempparit


maanantai 18. tammikuuta 2010

Neuvolakuulumisia ja epäonnen kangas


Tänään meillä oli neuvola. Kesällä siellä sanottiin, että tyttö on lyhyt & pullea, mutta nyt oltiin jo päästy keskimmittaisen ja sopusuhtaisen lukuihin.
78 cm ja 9 605 g.
Neuvola on niin kivan matkan päässä, että pulkkailemalla mentiin. Sen verran neuvolakäynti rasitti, että kotimatkalla Emilia nukahti pulkkaan, josta onnistuin heräämättä nostaa vaunuihin. Jatkoi uniaan vielä pari tuntia

Sain hyvin aikaa omaan puuhasteluun. Ompelin valmiiksi aikaisemmin aloittamani bodyn. Löysin joku aika sitten Eurokankaasta ihanaa Nanson lintutrikoota vaaleanpunaisena ja -sinisenä. Ompelin ensin sinisen ja hieno oli siihen saakka, kunnes aloin neppejä laittamaan poolokaulukseen. Tukikankaasta huolimatta trikooseen tuli reikiä jo kokeillessa miten nepparit toimii :o( Trikoo on todella löysää, mutta päätin kuitenkin tehdä poolokauluksen & nepittää. Eipä olisi kannattanut.
Onneksi on vielä vaaleanpunainen trikoo jäljellä.

Käyttöön body tuli kaikesta huolimatta

lauantai 16. tammikuuta 2010

Converse ja Adidas Superstar

Nämä tulivat Kanadasta.
Piti tilata erikseen, koska yhdessä tilatessa postikulut olisivat olleet paljon enemmin kuin nyt olivat erikseen tilattaessa. Kannattaa siis olla tarkkana.
Molemmat kokoa 22, muita ei ollut jäljellä. Saa nähdä koska ovat sopivat. Kevääksi-kesäksi-syksyksi olisin nämä halunnut, mutta Emilian jalka on nyt kokoa 17/18. Ehkä neljä-viisi numeroa kasvu- ja käyntivaraa on liikaa...


Harmi, ettei tällaisia saa Suomesta. Toisaalta hinnatkin on jostain syystä täällä aivan hurjia... Esim Converset olivat noin 35 Kanadan dollaria ja normaalihintaiset. Adidakset eivät myöskään olleet tarjouksessa, mutta silti aika paljon edullisemmat kuin täällä Suomen maassa

perjantai 15. tammikuuta 2010

Saksofonia ja trumpettia

Kasper soittaa saksofonia kansalaisopiston puhallinorkesterissa. Nyt illalla hänen harjoitellessaan tuli mieleen tapahtuma viime syksyltä..
Kasperin harjoitukset ovat aika pitkän matkan päässä, niin odottelen aina siellä sen kaksi tuntia, kun ne kestävät. Yleensä on Emilia ollut mukana ja siellä konttaillut harjoitussaliin katselemaan vähän lähemmin.
Siellä sitten eräs kerta vanhempi mies, saksofonisti myös, katsahti ja sanoi, että tyttärelläni on ilmiselvä trumpetistin alahuuli!
Niin meillä on sanonta totinen torvensoittaja vaihtunut totiseen trumpetinsoittajaan


Tässä puhaltaja puhaltaa itsenäisyyspäivän konsertissa

Ja tässä näyte siitä miltä se trumpetistin alahuuli näyttää, että voitte vertailla kotona, josko teidän jälkikasvullanne olisi taipumuksia tuonne puhallinsoittimien suuntaan ;o)


Lopuksi vielä muistutus (itselle) siitä miten ihanaa aikaa talvi on. Takkatulen tuoksu ja tunnelma hakee vertaistaan, ja onhan niistä polttopuista muutakin iloa.


Meille on kotiutuneet Conversen pienen pienet tennarit ja Adidaksen kukalliset Superstarit. Niistä enemmin huomenna

tiistai 12. tammikuuta 2010

Hangossa

Eilen oltiin taas reissussa. Hangossa.
Hain tullista Australiasta Flirty Birdistä tilaamani hiuskorut. Nämä tulevat myyntiin liikkeeseen ja toimin
myös näiden maahantuojana. Ja nyt alkuinnostuksen saattelemana on pakko esitellä osa näistä täällä. Niin ihania ovat. Käsintehtyjä.Hiuspanta

Venyviä hiuspantoja ja yksi jumbopompula

Pieniä pompuloita.

Emilian synnyttyä joulukuussa 2008 pääsin tutustumaan ihanan rönsyilevään tyttömaailmaan. Emme etukäteen halunneet tietää onko tulossa tyttö vai poika. Sairaalasta kotiin päästyämme tilasin ensitöikseni kaikki ne tyttöjutut, jotka olin valmiiksi katsonut (mm. Cupcaken sydänhaalarin tälle talvelle) ja paljon muuta siinä sivussa. Esikoisen vauva-aikakin oli jo mennyt unholaan ja tilasin Australiasta näitä samaisia pompuloita ja pinnejä Emilialle. Ajatuksissani oli, että kesällä käytämme sitten mekkojen kanssa näitä... No, eihän ne hiukset sillälailla kasvaneetkaan. Eipä näitä vieläkään voi käyttää. Mutta sitten, kun voi, niin meillä on monet jo valmiina.

Deigners Guild ja Tapettitehdas

Eilen kävimme täällä:
Tammisaaren vanhassa kaupungissa sijaitsevassa huonekalujen verhoiluliikkeessä. Liikkeen ohella toimii sisustuskankaiden myymälä. Palvelu oli mitä parhainta ja valikoima iso.
Liiankin iso.
Ei tullut hankittua mitään, kuten ei ollut tarkoituskaan. Remontti on vielä sen verran vaiheessa, että ei pitkään aikaan pääse itse sisustukseen. Suunnittelua siis vaan.

Jotain valmistakin on ja yksi niistä on ruokailuhuone. Siellä meillä on valko-kultaiset kukalliset tapetit Osborne & Littleltä. Tapetit näkyy taustalla kuvassa "Hame" -otsikon alla. Myyjä suositteli raitaa kukkien rinnalle. Itse en ole koskaan raidasta tykännyt, mutta näiden värit miellyttivät.

Kuvat Designers Guild
Kivoista väreistä huolimatta luulen, että meille ei siltilkään tule raitaa.


Tytön huoneeseen tulee vaaleanpunaista ja pinkkiä tapettia. Sama tapetti kahdessa eri värissä. Nämä siis jo hankittu, vaikka tapetoimaan päästään aikaisintaan ensi kesänä. Lisäksi vanhaan kunnostettuun hyllykköön tulee takalevyyn tapettia Tapettitehtaasta.

Valitettavasti ei ole kuvaa tuosta ensimmäisestä tapetista, mutta Tapettitehtaan tapetti on tämä:


Kuva Tapettitehdas
Väritys siis on vaaleanpunaista paljon, yksi seinä kirkasta pinkkiä ja hyllykön takaseinässä vihreää eri sävyissä. Tuolla eilisellä reisulla ihastuin tähän Designers Guildin mattoon.
Värikin olisi juuri sopiva. Mietin vaan, että kyllästyykö vihreään, tai limehän tuo lähemmin on. Toisaalta, tuota mattoa meille ei jokatapauksessa ole tulossa, hinta yli 1500 euroa on aivan liian paljon. Ehkä päädytään toiseen, edullisempaan, limeen mattoon, kun jotenkin jäi kokonaisuus ajatuksissa miellyttämään. Vaaleanpunaista en ainakaan halua. Vaikka sanoinhan aikaisemmin, että ei missään nimessä vaaleanpunaisia tapetteja, mutta osuikin kohdalle liian herkulliset ohitettavaksi.

Pitää mennä tapettinäytteiden kanssa ensi kesänä uudestaan. Meillä ei ole missään huoneessa vielä verhoja, sohvatyynyt menevät uusiksi ja mattojakin uupuu. Hankitavaa siis on paljon

Pari kuvaa ehdin matkalla napata ennen kuin akku (taas) loppui.

Olen pahoillani alleviivauksesta, en saa sitä pois!





maanantai 11. tammikuuta 2010

Ensimäinen kudonta

Tasaa keskelle
tai ei nyt ihan ensimmäinen. Kudoin joskus vuosi sitten muutamat vaippahousut hahtuvasta ja innostuttuani tein vielä muutaman pötkön mallisen imun. Mutta tästä työstä nyt. Kudoin tytölle hupparia ja kaikki meni mielestäni ihan hyvin siihen saakka, kunnes eteen piti lisätä pystyresorit. Ne veti molemmat etukappaleet kaarelle. Banaaneja ei siis todellakaan ollut tarkoitus kutoa. Suihkutin ne aika märäksi ja yritin suoristaa siinä kuitenkaan onnistumatta. Olisko kenelläkään mitään hyviä vinkkejä? Vai pitäisikö purkaa ja yrittää tehdä uudet? Huppuahan en ole vielä aloittanut, kun ohjeen mukaan alkaa pystyresorien puolestä välistä

Pulkkailemassa

Meidän tyttö ei vielä kävele ilman tukea, joten ulkoilut ovat olleet aika vähissä. Emilia ei (päiväunien lisäksi) oikein viihdy vaunuissa ja maassa vielä vähemmin. Istuu ihan paikallaan, kerran saattaa heilauttaa kättään ylös-alas tai vahingossa siirtää jalkaa, jonka huomattuaan alkaa tuttu tyytymätön kitinä. Ihan kuin erinäköinen ja tuntuinen "lattia" pelottaisi. Mutta, ehtiihän sitä myöhemminkin..

Eilen kuitenkin käytiin ostamassa meille uusi vauvapulkka, kun edellinen näyttää tyystin kadonneen. Heti päästiin testaamaan ja hauskaa oli. Ja mitä lujempaa, sitä hauskempaa


Hauskaa siis oli, vaikka yhtään nauravaa ilmettä en saanut kuvattua. Akkuakin oli vain parin otoksen verran

perjantai 8. tammikuuta 2010

Hame



Edellispäivänä oli vihdoinkin aikaa keskittyä ompelemiseen. Tein tytölle pinkistä veluurista hameen. Hame onnistui muuten hyvin, mutta tietenkään ei ollut sopivan väristä trikoota. Laitin punaista, enkä ole kovin tyytyväinen. Toisaalta hame epäonnistui senkin puolesta, että alareunan kuminauhasta tuli hieman liian tiukka, joka tietysti peittää epäonnistuneen vuorikankaan valinnan. Sehän ei pääse sieltä alta vilkkumaanEnsi kerralla vähän enemmin malttia alareunan kuminauhan kanssa ja kangastakin saisi olla enemmin. Nyt tein sisävaipasta ylijääneestä kangaspalasta. Pussimaisempaa suunnittelin, mutta leveämpää kaistaletta ei kankaasta saanut

Tästä se lähtee...

No niin, ensimmäinen kirjoitus. Tarkoitus on kirjoitella arkisista asioista, kertoa kaukana asuville kuulumisia tätä kautta ja saada vinkkejä kaikkeen mahdolliseen.
Nimi kuvaa pientä, juuri vuoden täyttänyttä, tyttöämme, joka itkiessä ei huuda vaan päristelee ärrää. Itku siis kuulostaa tältä: rrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr, rrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr, rrrrrrrrrrrrrr, niin mikäpä tämän parempi nimi blogille

Kuten profiilissani lukee, olen siis tuleva putiikinpitäjä. Lastenvatekauppa aukeaa 1.3. ja tältä se vielä toistaiseksi näyttää pienen ihmettelijän istuessa kaiken keskellä

Ja pienen ihmettelijän nukkuessa